perjantai 7. lokakuuta 2016

Puu kaatuu!

Martin suurin unelma on aina ollut rakentaa oma talo. Koti. Mä taas tavallaan "ajauduin" mukaan tähän unelmaan seurustelumme myötä. Todelliseksi mulle taloprojekti tuli asuntomessujen myötä vuonna 2014. Paniikki iski. Mihin me oikein ollaan ryhtymässä?!

Me ollaan käyty eri talofirmojen edustajien luona juttusilla. Tuleva talo on meille ainakin näillä näkymin loppuelämän koti. Se tuo omat haasteensa tähän taloprojektiin. Me ollaan käännelty ja väännelty erilaisia talomalleja. Me ei olla vieläkään lyöty varsinaista talomallia lukkoon, mutta hiljaa hyvää tulee. Miksei talomalleja voi olla vaikka kolmea erilaista ja niistä sitten tehdään valinta? Kävisi mulle. Mutta ei, talomalleja on miljoonia. Vain mielikuvitus on rajana. Ehkä kuitenkin hyvä niin. Jokainen löytää vaihtoehdoista omanlaisensa. Joskus. Ehkä. Löytäähän?

NYT RIITTI! Välillä olen heittänyt hanskat tiskiin ja meinannut luovuttaa koko projektin suhteen. Kun mietittävää ja päätettävää tulee liikaa meikäläisen aivot naksahtaa ihan ylikierroksille. Onneksi Martti suhtautuu asiaan rennommin. Ei tästä muuten mitään tulisikaan. Kaikenlaista on siis sisältynyt viime vuosiin. Nyt onneksi ollaan sentään lyöty tontti lukkoon ja ollaankin siihen erittäin tyytyväisiä. Ihana metsäinen kukkula. Siitä nimikin blogille muodostui - Willa Guggula. 💓

Oltiin Martin kanssa viime viikonloppuna (1.-2.10.2016) ensimmäistä kertaa tontilla niin sanotusti tositoimissa. Puita kaatui ja oikein urakalla! Mukana meitä oli auttamassa Martin isosisko miehensä kanssa. Myös Martin vanhemmat olivat mukana. Lisäksi mukana työntouhuissa oli vielä Martin pikkusiskon poika J. Ekaluokkalaiseksi hän jaksoi oikein hienosti olla mukana puuhastelemassa ja nikkaroimassa tontilla. Ajoittain työvälineet heiluivat siihen malliin, että oikein kauhistutti. 🙈

Valtavasti on tontilla raivattavaa. Onneksi siellä touhuaminen on oikein mukavaa hienossa syyssäässä. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Alla hieman kuvia viikonlopun urakasta.

Metsuri työssään.

Puita sikin sokin.

Metsä harvenee.

Välillä on hyvä pitää lepotauko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti